RAUHAA, UUSIA ASUKKAITA JA TASA-ARVOA

Rauhansanoma matkaa taivaalla

 Asuminen tiettömän taipaleen takana, järven toisella puolella ja työskentely FEDOn (Feminist Dalit organization) kanssa ei todellakaan tarjoa tylsiä päiviä! Päivien lyhyydestä  tai pituudesta puhumattakaan.

Maisema makuuhuoneen ikkunasta aamulla

Perjantaina 21.9 vietettiin kansainvälistä maailman rauhanpäivää ja hyppäsin kajakkiini jo ennen aamuseitsemää ehtiäkseni mukaan rauhanmarssiin FEDOn naisten kanssa. Hyvistä aikeista huolimatta olin hieman myöhässä ja turvauduin paikalliseen taksiin (maksoi euron!).

Tilaisuudet, joihin FEDOn mukana osallistuu, sisältävät aina suuria ja tärkeitä teemoja, myös aikaisemmat tilaisuudet joissa tanssittiin ja syötiin, sisälsivät kattavat tietoiskut Dalit heimojen oikeuksista, mahdollisuuksista ja velvollisuuksista. Vuoroin tiukkaa ja tärkeää asiaa sekä helmihetkiä kauniissa maisemissa tekien ja kokien!

Rauhanmarssi alkaa

Takana letka poliiseja, joiden jälkeen letkas sotilaita. Myös tukemassa rauhanasiaa

Mukana rauhanmarssilla oli 23 eri organisaatiota mm INSEC (joka oli myös yksi seuraavan tapahtuman pääjärjestäjistä), COCAP, Youth Action Nepal sekä Kopila Nepal, johon ehdin hieman tutustua keskustellen.  Heidän työnsä vaikuttaa todella mielenkiintoiselta, niin kuin kyllä kaikkien näiden järjestöjen ja organisaatioiden!

Kopila Nepal työskentelee vähemmistöryhmien ja heikommassa asemassa olevien lasten ja naisten kanssa edistäen koulusta ja psykososiaalista hyvinvointia. Heidän toimiinsa kuuluu myös koulutuksen järjestäminen muille organisaatioille.

Kiinnostavalta kuulosti koulutus ”6 Month Intensive Psychosocial Counseling Certificate Course”, eli kuuden kuukauden mittainen intensiivinen kurssi psykososiaalisesta neuvonnasta; koulutus järjestetään pääasiassa sosiaalityöntekijöille, nuorisotyöntekijöille, järjestöihmisille ja opettajille.  Tämän lyhyen kokemukseni perusteella täällä Nepalissa valtaosa avusta ja koulutuksesta on enemmänkin painottunut peruskoulutuksen turvaamiseen, ravintoon, fyysiseen terveyteen, ympäristön suojelemiseen ja lainsäädännön parantamiseen tasa-arvoasioissa; mitkä kaikki ovat myös tasaväkisesti erittäin tärkeitä asioita. Niin myös meidän viime vuoden KAPUA projektin apukin seksuaaliterveyden ja luonnon hyvinvoinnin edistämisen osalta.

Henkisen hyvinvoinnin turvaaminen on kuitenkin myös yhtä tärkeää yksilöiden ja valtion kehittymisen kannalta... ja näin maallikkona on mukava ajatella, ettei ihmisiä mielletä vain karjana, jolle annetaan rokotteita ja ruokaa, vaan muistetaan se toinenkin puoli ihmisyydestä! Kopila Nepal ei ole varmasti ainoa NGO (non-governmental organization), on vain ensimmmäinen jonka minä olen tavannut työsketelevän niin vahvasti psykososiaalisen hyvinvoinnin parissa.

Marssien kohti vuoria

Minä, Kopilan ladyt ja FEDOn Rajani

Suoraan rauhanmarssilta kiiruhdin kajakilleni, kotiin suihkuun ja kapteenin kotiin lounaalle. Paikalla oli iso määrä suvun naisia, sillä kapteeni vaimoineen oli järjestänyt Teej-juhlalounaan sukulaisille. Pukeuduin nepalilaiseen asuuni ja astuin suihkunraikkaana kattavaan lounaspöytään. Sain itselleni perheen 89 vuotiaalta Amalta (äidiltä) tikan otsaani (punainen merkki) sekä katan kaulaani (huivi). Kapteeni on ollut Intiassa brittiläisen armeijan palkkalistoilla 32 vuotta Gurha-yksikössä. . Ilmeeni oli kuvan arvoinen, kun tervetuliaisseremoniassa sain lahjaksi kapteenin yksikön tunnuksilla olevan aidon Gurkha veitsen.. minä vein tuliaisiksi vain hedelmiä, karkkeja ja alkoholia….

Amaa 89 vuotta

Minä ja Ama

Teej juhlan poseeraus

Apua, mä sain Kukhurin!!

 Mahtava 89 matriarkka hoitaa perheen pienimpiä silmät sirkeinä, jonka jälkee sujahtaa kylän vuoristopoluille kuulostelemaan naapureiden kuulumiset. Minäkin tahdon isoon ikään päästyäni kirmailla vuoristopoluilla! Esikuvaa kerrakseen!

Erittäin runsaan ja maittavan lounaan sekä vaatteiden vaihdon jälkeen hyppäsin jälleen kajakkiini. Meloin vastarannalle odottamaan taloon tulevia uusia vapaaehtoisia. Nepalissa moni asia tapahtuu sattumalta, niin olivat nämäkin ammattilaiset löytäneet tiensä muutamaa päivää aikaisemmin sattuman kautta toiminnanjohtajan kotiin Kathmandussa. Ales on Englannista ja Zelda Itävallasta. Ales on tanssi- ja liiketerapeuttii ja Zelda taiteilija, joka käyttää nukketeatteria ja draamaa työssään. Mielenkiinnolla odotan työskentelyä heidän ja FEDOn kanssa. Takaisin talolle tulimme kapteenin ystävällisen vävyn avustuksella kaatosateessa, pimenevässä illassa.

Ales ja Zelda mukana marssilla

Osa valtakunnallista kampanjaa epätasa-arvoa vastaan

Aikaa rentoiluun ei ollut aamullakaan, vaan otimme kolmen naisen voimin veneen käyttöömme ja lähdimme palaveriin FEDOn kanssa sekä osallistumaan kansalliseen mielenosoitukseen ja seminaariin, joka tähtää kastittomuuden ja kastijärjestelmän epätasa-arvoisuuden lopettamiseen. Tapahtuma on osa suurta valtakunnallista tapahtumaketjua ja samanlaisia tilaisuuksia ollaan järjestetty sekä tullaan järjestämään ympäri maata. Paikalla oli monen eri järjestön edustajia, poliittisia vaikuttajia sekä poliisin ja armeijan edustajat.

Vaikka emme ymmärtäneet kaikkea seminaarin annista kielimuurin takia, saimme kuitenkin Camelin käännöksestä hyvin paljon tiivistettyä tietoa. Kunnioitus noita aktiivisia ihmisiä kohtaan kasvoi entisestään. Monta ihmiskohtaloa ja monta tarinaa liitti nuo erilaiset ihmiset yhteen. Into yhteisen asian puolesta oli käsinkosketeltava.

Hyvän asian puolesta, yhdessä tekemisen iloa

Päivä alkoi kääntymään iltaan mutta nälkä voitti kiireen takaisin kotiin. Aurinko laskee täällä kello 18.05 ja yleensä noin puoli tuntia ennen auringonlaskua alkaa vesisade, johon viimepäivinä oli liittynyt myös napsakka ukkoskuuro. Ravintolassa nautitun päivällisen aikana kello löi maagiset minuttit, sää muuttui ja jykevä ukkoskuuro pyyhki yli Pokharan. Elettiin viimeisiä hetkiä valoisaa aikaa, kun päätimme lähteä veneellä yli järven. Vettä satoi kaatamalla, salamat välähtelivät, mutta jyrinä onneksi kuului jo kauempaa. Kaksi meloi venettä ja yksi kauhoi vettä pois veneestä. Perillä vaihdettiin päälle kuivat vaatteet, käteen laitettiin kuppi kuumaa teetä, istahdettiin terassille ihailemaan viimeisiä salamoita ja katse käännettiin hetkeksi taakse päivän tärkeisiin aiheisiin ja veneretkeen. Hyvä päivä, parempi mieli!!

Ukkosrintama syö maisemaa, hetki ennen sateen alkua