JOSKUS PÄIVÄ VAIN ON HYVÄ

Jostain syystä muutama päivä sitten koin alakuloisuuden hetken keskellä uusia iloisia ystäviä ja tulevien seikkailujen odotusta. Näytin uusille ystävilleni FEDOn (Feminist Dalit Organization) Chamelille ja Rajanille kuvia perheestäni, kodistani ja Suomesta. Olin pyytänyt siskoani lähettämään jo aikaisemmin lisää kuvia, myös veljestäni, jota en ole nähnyt vuosiin. Kuva oli rippukuva, jonka ottamisesta on jo se kolmisenkymmentä vuotta. Kerroin ystävilleni, että aion lähettää veljelleni kuvia matkastani Nepalissa.

Jivan, Jalan and Chameli

Seuraavan päivän aamu valkeni ja Chamelin asunto oli edellisen illan mukaisesti täynnä naapureita, ystäviä ja sukulaisia. Asunto käsittää yhden huoneen, jonka yksi nurkka on olohuone (televisio), yhdessä nurkassa on kaasupullo ja keitin (keittiö), toisessa nurkassa sänky (makuuhuone) ja seinustalla pöytä (toimisto). Asunto kuuluu kolmihenkiselle perheelle. Minä länsimaalaisena turistina häädin tietämättäni perheenisän siskonsa luo, tyttären mummolaan ja äidin lattialle nukkumaan. Sain itse perheen sängyn käyttööni, halusin tai en periaatteella. Näin on vain järjestetty. En voi muuta kuin ihailla nepalilaista vieraanvaraisuutta. Tämä ihmisten innostus, ilo ja auttamisen halu on jotenkin niin sydämeen käyvään, hyvällä tavalla. 

Opin aamupäivän aikana monta uutta nepalinkielen sanaa ja sain oppitunnin siitä, kuinka sari puetaan päälle. Iloista keskustelun ja naurun hurinaa jatkui puolille päivin. Alakuloisuus alkoi pikkuhiljaa väistyä. Aurinkoinen päivä näytti viimeinkin mahtavat valkohuippuiset vuoret pilviverhon välistä kun ajoimme Phewa Laken rantaan Rajanin kanssa hänen skootterillaan.

Anjana, Rajani, Cameli and Greg kokouksessa

matkalla tarkastamaan talon kuntoa

  Odottaessamme Chamelia avasin kahvilassa tietokoneen ja tarkistin pikaisesti sähköpostit. Sisko oli laittanut viestin, että veli on ottanut yhteyttä. Pienen ilonkyyneltulvan jälkeen siirryimme perinteisellä veneellä kohti Gurung-kylää ja siellä odottavaa asuntoa. Helle väreili järven pinnalla aiheuttaen maisemaan kaleidoskooppimaisia vääristymiä. Veljen löytymisen ilosta meloin niin voimalla, että palkkaamallamme veneoppaalla oli kova työ pysyä tahdissani. Tällä järvellä, näiden vuorten varjossa tulisin melomaan vielä usean kerran.

Tuleva koti Gurung kylässä

Talon omistava kapteeni M.S Gurung poikineen oli meitä vastassa ja kävimme katsomassa talon kuntoa ja keskustelemassa muutostani järven toiselle puolelle. Kapteeni on ollut Intian armeijan palkkalistoilla Gurkha-yksikössä yli 30 vuotta ja sen lisäksi ollut mukana monella expeditionilla. Valloittaen yli seitsemän kilometrin vuoria. Tämä monitaitoinen kapteeni tulee olemaan vuokraisäntäni. Tuleva Pokhara-kotini oli jo siivottu ja kaikki näytti kutsuvalta. Omistajat lupasivat vielä maalata seinät valkoisiksi ja auttaa tavaroiden kuljettamisessa keskustasta kylään järven yli. Itse en paljoa pystynyt kuuntelemaan, vaan jätin keskustelun ja neuvottelun Chamelille ja Rajanille. Voiko makuuhuoneen ovesta olla enää yhtään parempaa maisemaa! Makuuhuoneen ovelta avautuu maisema järvelle, vuorille ja maailman perintökohde stupalle. Mieleeni vaipuneena ja maisemia ihaillessa mietin vain, kuinka päivä joskus voikin olla vain hyvä!!

Kapteeni M.S Gurung ja sota- sekä kiipeilypalkinnot

Näkymä makuuhuoneen ikkunasta