keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Reissussa

Seuraavat yksitoista päivää vietän Oma Kapuan ryhmäläisenä vaeltaen Annapurnalla. Matkaa voi seurata Oma Kapuan BLOGISTA.

Ennen matkalle lähtö muutama sananen viettämästäni ajasta Nepalissa.

Tulin tänne takaisin viime vuoden Kapua reissun jälkeen jonkun asian vetämänä.. vieläkään en ole aivan varma onko se vetovoimainen asia ihmiset, kultturi, luonto, vuoret vai ne kaikki yhdessä. Sen kuitenkin jo näistä nepalilaisista ihmisistä tiedän, että vaikka he osaavat olla välillä ärsyttävän läheisiä ja lapsellisen ylikiinnostuneita kaikesta sinuun liittyvästä, on heidän läsnäolossaan jotain taianomaista.

Törmäsin Tommy Hellstenin sanoihin, jotka mielestäni kuvaavat nepalilaisia ihmisiä:
"Mistä tunnistaa ihmisen, joka on oikeasti läsnä? Ennen kaikkea siitä, että hänen lähellään on hyvä olla. On kuin hänen ympärillään olisi psyykkinen huone, johon saa asettua kaikessa rauhassa. Tässä huoneessa sanat ovat hitaita ja niitä on vähän. Ei siellä kukaan neuvo, anna ohjeita tai pyri kuumeisesti löytämään ratkaisua ongelmiin. Siellä luotetaan siihen, että ratkaisut tulevat kuin itsestään, kun vain joku on läsnä. Oikea läsnäolo on syvää kuuntelua, jossa toinen tulee kohdatuksi. Ei siinä pyritä mihinkään, ei edes toisen auttamiseen. Eikä varsinkaan siihen."

-Tommy Hellsten-



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti