perjantai 30. marraskuuta 2012

TURISTINA POKHARASSA osa1

Aamiainen kotiterassilla
Pokhara on osoittautunut oivalliseksi paikaksi asua monessa mielessä. Päivittäinen melonta järven yli käy hyvin työpaikkaliikunnasta ja työpalaverien viettopaikasta. Säästä, energiatasosta ja keskusteluista riippuen matka veneellä yhteen suuntaan kestää 25 minuutista aina 50 minuuttiin saakka.  

Kenialaisen nuoren miehen vetämä afrikkalainen tanssikurssi kerran pari viikossa rannan Jiva- kahvillassa saa hien pintaan ja sykkeen korkealle. Ei ihme että afrikkalaiset ovat niin sutjakassa kunnossa, tunnin katkeamaton tanssi hyppyineen ja juoksuosuuksineen saa hymyn irtoamaan punaisilta kasvoilta huomaamatta. Samassa kahvilassa voi osallistua myös Zumba-tunneille; vielä kokematta.
Veneparkkipaikka, vasemmalla vastarannalla häämöttää koti
Pokharahan on myös kuuluisa nähtävyyksistään ja niitä tässä on tullut pikkuhiljaa bongailtua. Talomme sijaitsee aivan World Peace stuban juurella ja järvellä sijaitsee pienenpieni saari ja sillä buddhalainen Bharia temppli, Kolmen kuukauden Pokahrassa asumisen jälkeen kävin viimeinkin kurkistamassa saarta, temppeliä ja satoja saarella asuvia puluja. Vähänhän saari näytti olemattomalta suomalaisiin saaristoihin tottuneelle.

Temppelin kellot

Aina välillä pitää syödä ja oman kokemuksen mukaan Once upon a time ravintolasta Hallan Chowkilta pohjoiseen saa iloisen palvelun siivittämänä rannan parhaat pihvit, Pame Road länteen johtaa puolestaan pieneen nepalilais-venäläiseen Umbrella nimiseen katukahvilaan,  josta saa erinomiaisa salaatteja (kreikkalainen salaatti on parasta). Kahvi-ihmisenä olen ollut onnesta soikeana löydettyäni Lakesiden keskustasta Perky Beans kahvilan, jossa kahvi jauhetaan tuoreista pavuista! Vierailen kyseisessä kahvilassa aina ennen palaveria ladatakseni energiavarastoni. Kahvila kahveineen ei korvaa Metsäkartanon aamukahvipöytäkeskusteluja, mutta toimii hyvänä korvikkeena.

Pokharastakin löytyy ihmisiä, jotka tienaavat elantonsa kuka minkäkinlaisia taitoja esitellen. Kaupungilla kiertelee myös kerjäläisiä, jotka toivovat saavansa rahaa erilaisten vammojensa, epämuodostumien tai elämäntapansa ansiosta (saddhut, joista osa ovat valinneet elää loppuikänsä lootusasennossa). Suosikkini on intilainen mies, joka viettää kaiket päiväsä rannalla veneparkkipaikkamme tuntumassa käärmeidensä kanssa. Itse hieman pelkään käärmeitä, enkä ole varma sopiiko kyseinen ammatti käärmeillekään. Miehen yritykset saada minua lähelle mustaa kobraa ovat tähän saakka epäonnistuneet!
Omassa talossa on vain kylmä suihku, joten aina silloin tällöin on ihanan luksusta saada lämmin suihku. Onnekseni löysin jo ensimmäisen viikon aikana Pokhara Heath Span. Hyvin kätketty Spa sijaitsee Busy Bee ravintolan vieressä aivan Lakesiden keskustassa. Spasta löytyy kuuman suihkun lisäksi höyrysauna ja OIKEA sauna suomalaisella kiukaalla varustettuna. Saunasta jopa saa oikeat (sähkösauna) löylyt, mikä on paljon täällä kaukana saunojen luvatusta maasta! Koti-ikävän hiipiessä mieleen varaan itselleni saunan ja säädyttömän usein myös hieronnan samasta paikasta. Suomen hintatasoon verrattuna hierontojen hinnat ovat edullisia ja palvelut superhyviä. Uusia lempisanojani ovat ayuruvedic massage ja foot reflectiology! :-)
Löylykiuilu Finland Sawo, Pokhara Health Spassa
 Pokhara on Gurung heimon valta-aluetta. Gurung-heimo on saapunut Nepaliin aikoinaan Tiibetistä ja oman kielen lisäksi myös uskonto on edelleen värittynyt animistisillä piirteillä. Vuokraisäntäni Kapteeni M.S Gurung vaimoineen tutustutti minut ja Alicen omaan kulttuuriinsa pienessä Tamu Kohibo museossa kaupungin keskustassa Mahendrapulista etelään. Suosittelen tutustumaan paikkaan paikallisen Gurung heimoon kuuluvan kanssa; taatusti museon antia tiedollisempi kokemus!
Minä Tamu Kohibo museossa

Kapteeni Tamu Kohibo museossa
Monta paikkaa on näkemättä ja monta mainittua enemmän on nähty. Miksi nyt innostuin turisttitouhuistani puhumaan johtuu huomisesta, sillä huomenna osallistunut Cross Country paragliding lentoon Sunrise Paragliding toimiston kautta. Hypääminen vieraan ihmisen kanssa samalla varjolla vuoren rinteeltä, on saanut sykkeeni pysymään korkealla jo viimeiset pari päivää. Jos sää on huomenna suosiollinen ja saan jännitykseltäni otettua kuvia, laitan huomiseen blogiini haltioitunutta/kauhistunutta tekstiä kuvineen.

Toivon että lentopelkoisena ihmisenä voin huomenna laskeutumisen jälkeen jakaa Leonardo Da Vincin sanat:
 
Once you have tasted flight, you will forever walk the earth with your eyes turned skyward, for there you have been, and there you will always long to return.

Jatkan siis elämääni Pokharassa huomenna hetken taivaalta käsin!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti