 |
| Auringon nousu Muktinathissa |
 |
| Vuorikahvilan kukkamaljakko |
 |
| Vuoriston "ostoskeskus" |
 |
| Annapurnan Pikkujengi |
 |
| Rukouksia taivaalle |
 |
| Ruska |
 |
 |
 |
| Kaarina kuussa vai maassa? |
 |
| Kukkiva vuoristo |
 |
| Joskus Kamalakin on ihanaa |
 |
| Pystyisitkö? Pystyisinkö? |
 |
| Kauniita kummallisuuksia |
 |
| Minä huipulla |
Matka meni enemmän ja vähemmän Mandala Travelin suunnitelmien mukaisesti. Vältyimme pahemmilta sairastumisilta, harha-askelilta, henkilökemioiden kolahduksilta ja muilta matkan sujuvaa etenemistä haittaavilta tekijöiltä. Päivärytmi salli lähes kävelymeditatiivisen olon, jonka aikana pystyi havainnoimaan ympäröivää luontoa vuorineen, ihmisineen ja eläimineen sekä huomaamatta reflektoimaan omaa itseään.
Ennen Annapurnalle menoa olin varma, että nepalilaiset ihmiset olivat se syy, miksi tulin Nepaliin takaisin ja vielä vapaaehtoistöihin. Nyt Kymmenen päivän vuorilla kävelyn jälkeen tiedän että kyllä tällä mahtavalla luonnolla on myös suuri osuutensa sieluni koukuttamisessa.
Kiitän Oma Kapua Annapurnaryhmän jäseniä ja Kanelia sekä Royal Mountain Travelin oppaita onnistuneesta reissusta. Täällä Chitwanin kansallispuiston lämmössä, norsunlannan tuoksuessa, haaveilen valkoisista huipuista ja hapettomasta olosta... Seuraava vuori häämöttää jo suunnitelmien horisontissa!
ps: tänään näin sarvikuonon norsun selästä ja kohta hypätään jeepin kyytiin etsimään tiikereitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti