sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Vapaapäivä Slovenialaisittain


Opettajien kuoro harjoittelee
Saapuessani perjantai-iltana Dom Radenciin laitoin ensimmäisenä huoneen ikkunat ja ovet auki päästääkseni puhtaan ilman sisälle, ihailin ikkunasta avautuvaa huimaavaa maisemaa ja hain kupin kahvia. Sähköpostia rennosti kirjoittaessa ympäröi minut yht´äkkiä kaunis melodinen laulu. Hiivin varovasti käytävää pitkin. Alakerran aulassa harjoitteli opettajien kuoro illan esitystään varten - tällä kertaa yleisönä olin vain minä! Istuin alas kuuntelemaan privaattikonsertin nauttien samalla kahvin loppuun. Ah elämää!!
Dol, matkalla kohti luolaa
Runsaan aamiaisen jälkeen hyppäsin lauantaina polkupyörän selkään ja lähdin ajamaan kohti Faraa. Pyöräily jäi sivurooliin maisemien kauneuden takia. Etenin vapaapäivätahtiin tyhjentäen mieltä joka polkaisulla ja keskittyen vain havainnoimaan aisteilla sekä pysähtymään juomatauolle aina siihen, minne kamera kuiski haluavansa etsimensä osoittavan. Tie Radencista Faraan kulkee koko matkan Kolpa joen vartta pitkin, eikä liikennettä ole liikaa. Tie on kapea, sopivan mutkainen ja asfaltoitu.
Kolpa ja lauantain ajelehtijat
Joki muistutti välillä sirkusta tai karnevaaliareenaa. Parhaimmillaan samassa suvannossa vuoroaan koskeen odotti kymmenittäin keltaisia, punaisia, sinisiä ja vihreitä lauttoja sekä kanootteja. Osa lautoista oli täynnä paidattomia komistuksia... eikun siis melojia.... Joelta kantautui iloinen puheensorina ja nauru, välillä pienten koskien kuohujen seasta innokkaat kiljahdukset.

Mennen tullen matkan aikana oli mukava hypätä pyörän selästä Kolpa joen syliin. Vesi joessa ei ole kylmää, joen vesi voi lämmetä jopa 25 asteiseksi, piristävää silti lähes 35 asteen helteessä pyöräillessä. Aamupäivän ajo kohti luolaa sujui mukavasti jokikanjonin varjossa. Takaisin tullessa varjon suomaa helpotusta ei juurikaan ollut.
Maisema-ajoa
Portti metsäiseen karhujen valtakuntaan
Luolien opaste
Juuri kun kapeaan satulaan tottumaton takapuoli alkoi ilmaisemaan tyytymättömyyttään löytyi mutkan takaa luolille johtava opaste. Kiitos Dom Jurcekin luola-aktiviteetin, tiesin että jama tarkoittaa luolaa. Jure oli myös kertonut että tämä nimenomainen luola on sadekauden aikana joen ulostulo, joten sisälle pääsee vain kuivaan aikaan pitkin kuivunutta joenuomaa. Ei muuta kuin loikkimaan lohkareelta toiselle väistellen keltaisia paarmoja.
Siis TUONNE, yksin....
Luola on NÄIN iso ja vielä isompi
Luola osoittautui valtavankokoiseksi onkaloksi, josta lähti pienempiä tunneleita ja hormeja joka suuntaan. Sisällä ihanassa viileydessä vilahteli kymmenittäin, ellei sadoittain pieniä ja vähän isompia lepakkoja. Kaukaa  mustasta nielusta kuului valtava humina ja kohina, kun maanalainen joki jatkoi omaa kulkuaan. Menetin luolan elämää seuratessa ja viileydestä nauttiessa ajantajun, joten ulos tullessa oli pienoinen hämmästys huomata iltapäivän helteen saavuttaneen minut. Menin vielä luolan suuaukon viileyteen nauttimaan mukaani saamat eväät. Huolto palaa näissä keskuksissa!!

Päätin jättää kaupunkivierailun Faraan väliin, sillä olin onnistunut sotkemaan itseni luolassa rymytessä. Takaisin Dom Radenciin palatessa luolarohkeus oli herännyt ja kävin tutkmissa vielä pari pienempää karttaan merkittyä onkaloa. Harvoin sitä pyöräretkellä asfaltilla niin paljon mutaantuu, että vaatteet ja nainen itse päätyy perusteelliseen pyykkiin.

Pyöräilyä tuli kaikkinensa noin 50 kilometriä.
Päivällisen jälkeen kävin vielä melomassa mukavan opettajapariskunnan kanssa. Keskuksissa nuorille ohjelmia vetävät opettajat, tutuistuin kuoroon joka koostui pelkästään opetajista ja paikalla oli lomaileva opettajapariskunta... hmmm... Ja olen kaikesta huolimatta viihtynyt hyvin! :-)
Stari trg ob Kolpi, Črnomelj, Slovenija
Sunnuntaiaamupäivän, ennen ryhmän saapumista, vietin tutustuen pieneen kylään, jossa Dom Radenci sijaitsee. Kylässä ei ole montaa taloa, tiet ovat kapeita ja ohi valtaväylistä. Ikkunan ollessa auki huoneeseen kuuluu vain hiljaista puheensorinaa, muutama vasaranisku ja satunnainen koiran haukahdus. Ylhäällä olevassa kuvassa vasemmat kukkulat Sloveniaa ja oikeat Kroatiaa, raja ei ole missään vaiheessa käsin kosketeltava, mutta joen ansiosta selkeästi näkyvissä.
Aurinko loistaa muualtakin kuin taivaalta
Valopylväissäkin on rockia Sloveniassa
Hellettä ei pääse enää pakoon muuta kuin istumalla joessa puun varjon alla
Jos ei muista juoda tarpeeksi, laskeutuvat ufot näköpiiriisi
Dom Radencin vieressä on pieni kappeli, jonka Pyhällä miehellä on mahtinäköalat.
Osti eilen viimeisimmät lentoliput Nepalin reissua varten. Olen Katmandussa 4.8 kello 9.00 paikallista aikaa ja kyyti siitä eteenpäin on järjestyksissä. Voin siis huoletta keskittyä seuraavaan ryhmään, joka saapui paikalle juuri nyt... Eikun takaisin uimaan Kolpa jokeen kera 43:n kesäleirinsä aloittavan 11-15 vuotiaan nuoren.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti