perjantai 13. heinäkuuta 2012

KÄYMÄSSÄ KOTONA

Kolpa joella melontaa ja uimista
Päivä Sloveniasta palaamisen jälkeen on hyvä katsoa taakse viimeisiin päiviin reissussa ja eteenpäin kohti lähestyvää Nepalin matkaa.

Pyyhkeet padolle ja jokeen mars
Olin mukana Dom Radencin kesäleirin ohjelmissa sunnuntai-illasta tiistain lounaseen saakka. Sunnuntaina marssimme 43 nuoren kanssa tutustumisen ja alkuohjeiden jälkeen joelle uimaan. Maanantaipäivä vietettiin lounaaseen saakka kolmessa ryhmässä puuhaten: patikoiden, meloen kanooteilla ja jousiampuen. Itse vietin aamupäivän meloen ja jutellen nuorten kanssa. Sama kanootti pakottaa kummasti keskinäiseen kommunikaatioon!! Iltapäivä vietettiin harjoitellen kajakkimelonta ja uiden. Ei hullumpi tapa viettää jälleen helteistä päivää!

Illalla paistettiin nuotiolla omenoita, pelailtiin erilaisia pelejä ja minulle annettiin tehtäväksi kertoa jotain Suomesta. Aloitin oman osani puhumalla suomea... kukaan ei ymmärtänyt :-) Vaihdoin kielen englanniksi ja osa ymmärsi. Kerroin faktoja, mutta myös niitä hauskoja juttuja meistä, joita löytyy mm. GoFinlandin ja Visit Finlandin sivuilta sekä ominaisuudestamme järjestää MM kisoja mitä mielenkiintoisemmissa lajeissa.
Pyöräretkeläiset menomatkan tauolla
Tomas ja osa lapsista jäätelötauolla
Ei hullumpi taukopaikka nauttia jäätelöt pyöräretken lomassa
Tiistain aamupäivän vietin pyöräillen 30 kilometriä ryhmän kanssa. Matkan aikana vietettiin taukoja huikeissa maisemissa.
Ljubljanan ilta, konsertti oikeudenmukaisuuden ja rauhan puolesta
Lähdön hetki ja viimeinkin virkistävä sadekuuro
Tiistaina lounaan jälkeen matkustin pääkaupunkiin Ljubljanaan, jossa matkani mahdollistanut CSODn Irena Kokalj odotti perheineen tarjoten mahtavan illan kaupungissa ja heidän viihtyisässä kotonaan. Keskiviikkoaamuna aikaisin lensin takaisin Suomeen, jossa monen matkustuvälineen ja -tunnin jälkeen pääsin kotiin.


Kotimatka kesti kaikkinensa kahdeksantoista tuntia, jonka aikan pystyi vielä hetken viipymään Slovenian kauniissa maisemissa ystävällisten ihmisten kesken, fiilistellä Suomen raikasta säätä ja kääntää ajatukset kohti tulevaa.

Tasan kolmen viikon päästä olen jo Katmandussa ja projekti alkaa. Sitä ennen hyppään huomenna lentokoneeseen ja matkustan neljän matkakumppanin kanssa Unkariin. Luvassa on kiipeilyä, kiipeilyä ja kiipeilyä... puihin.. elämyspedagogiikan hengessä.

Kiitos Slovenia, Kiitos Irena ja Kiitos CSODin keskukset KAIKESTA!! Takana mahtavat kymmenen aktiivista päivää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti