Aika juoksee...

...ja matka lähestyy.
























Vuorta vaikeampina ovat kivet, joita välillä kenkään pääsee; kuten Iltalehden uutinen. Onneksi kiviä on harvoin, ne ovat pieniä ja putoavat pois huomaamatta.

Ilolla eteenpäin!

LIIKKUMAAN!

Harjoittelemassa tajuttoman pelastamista yläköysiradalla Marttisissa 2012

 
Liikkumaan on ihminen luotu, se on tiedetty aina. Vuonna 2012 Maailman Terveysjärjestö WHO listasi liian vähäisen liikkumisen neljänneksi suurimmaksi kuolinsyyksi maailmassa! Liikuntaa siis tarvitaan, jotta aineenvaihdunta toimii, paino pysyy kuosissa, mieli ja keho iloisessa synkassa. Mehiläisen artikkelissa liikuntatieteen erikoislääkäri Olli J. Heinonen neuvoo etsimää lajit, joista itse pitää. Liikkuva ihminen kun voi liikkua niin monilla tavoilla - kaikkien ei tarvitse juosta kaksi kertaa vuodessa Maratonia.

Suhtaudun itse huolettoman vakavasti liikkumiseen. Lajit ja liikkumisen intensiivisyys vaihtelevat jatkuvalla sykkeellä. Yhtenä kesänä meloin kuin mielipuoli joka päivä; seuraavana kesänä vain joitain kertoja kesässä. Sama filosofia pätee kaikkien muidenkin itselle mieluisten lajien kanssa. Näin on siis normaalilla aktiivisuuskaudella. Onko vuorivaellukselle lähtevän mahdollista elää liikkumisen suhteen mielihalujensa mukaan? Vastaus on ilokseni ei!

Juhannusaaton hölkkälenkki

Kun tähdätään vuorille, useammalle vaellukselle ja monen kuukauden matkalle, täytyy pohjakunto nostaa sopivan korkealle. Viime vuonna Nepalissa kuukauden matkalla totesimme kuinka nopeasti vatstaudit ja keuhkosairaudet syövät peruskuntoa alaspäin. Vaikka liikkuminen tähtää suoritukseen ja liikkuminen on määrätietoisempaa, olen lähtenyt kokoamaan omaa kuntoiluohjelmaani itselle mielekkäistä lajeista ryyditettynä "pakollisilla" osioilla. Joogaohjaajani Meri Mort muistuttaa aina että se kehonosa, mitä ei tee mieli työstää, todennäköisimmin sitä työstämistä eniten tarvitsee! Merin ohjauksessa pääsen kehittymään vain muutamia kertoja vuodessa, mutta sitäkin tehokkaammilla intensiivikursseilla.

Varvasjoogaa ja jalkojen huoltamista

Työni liikuttaa ympäri Suomea ja maailmaa, lisäksi työajat ovat epäsäännöllisiä. Välillä eletään pitkien päivien ja viikonlopputöiden paineessa, toisinaan pystyy karkaamaan vaikka keskellä päivää viettämään tunnin tai kaksi liikunnan parissa. Työni on työajaltaan muokattavissa, joten voin suunnitella päiväni niin, että talvella valoisan aikaan käyn umpihankihiihtämässä tai lumikenkäilemässä (mieluummin ensimmäistä) ja palaan toimistoon pimeän laskeutuessa.

Tammikuu 2012, umpihankihiihto koiran kanssa. Pakkasta -25C

Tämän hetken KUNTOILUOHJELMAANI kuuluvat mm.:

• Jooga 1 tunti viikossa, joka päivä teen aamuisin muutaman liike
• Kävely sykealueella 116 - 133 tunti  1-2 kertaa viikossa
• Hölkkä sykealueella 116 - 133 tunti 1 -2 kertaa viikossa
• Treeniohjelmat 1,2 ja 3, jokaista tunti viikossa
• Tunnin ryhtivenyttely kerran viikossa (venyttelyt/joogaa joka päivä)
• Avovesiuinti 1 tunti viikossa
• Melonta 1 tunti viikossa

Liikuntaa tulee ohjelman mukaan n. 10 tuntia viikossa. Ohjelma on suunniteltu niin, että pystyn melontaa ja avovesiuintia lukuunottamatta tekemään kaikki lajit myös matkoilla ollessani. Ohjelmassa pitäisi olla enemmän kuntosalitreeniä ja todellisuudessa kävelen ja hölkkään treeniohjelman vaatimuksia enemmän, mutta näillä mennään tällä hetkellä. Hyvät venyttelyohjeet juoksijalle löytyy maratonkoulun sivuilta.

Saksa Erlenistage 2011 maaliskuu

 Joogaohjaajani ohjeita noudattaen yritän vahvistaa niitä osia kehostani, joiden liikuttaminen ei ole niin mieluisaa. Itselläni jalkalihakset kehittyvät nopeasti, mutta ongelmia on ryhdin, käsivoimien sekä lantion ja lokan liikkuvuuden kanssa. Yritän myös saada kestävyyttä yhdistämällä samaan päivään monta treeniä ja matkustellessa testailen erilaisia tarjolla olevia lajeja sekä ryhmäliikuntamuotoja.

Matkoilla mukanani on tietokoneessa muutama joogavideo sekä Jillian Michaelsin (mm. suurin pudottaja-ohjelman kunto-ohjaaja) 30 day shred dvd. Kolme 20 minuutin workoutia antaa jokainen yksitäänkin kummasti puhtia istua kokouksissa ja luennoilla! :-)


OHJELMANI TREENIT:

TREENI 1, ohjelma toistetaan 1-3 kertaa:

1. 5-10 min hyppynarua
2. Hyvää huomenta- liike käsipainoilla, 3 * 8-10
3. Pull-over käsipainoilla, 4-5 * 8-10
4. Kulmasoutu käsipainoilla, 3 * 8-10
5. Selkärullaus, 3 * 12-15
6. Hausikääntö maaten käsipainoilla, 4-5 * 8-10
7. Hauiskääntö käsipainoilla myötäotteella, 3* 8-10
8. Vipunosto kulmassa käsipainoilla, 4-5* 8-10
9. Rannerullaus vastaotteella, 3 * 12-15
10. Tuulimylly käsipainoilla, 3* 8-10
11. Staattinen pito hooverissa toinen jalka ilmassa 30-60 sec.
12. haarahyppyjä 5-10 min.

TREENI 2, ohjelma toistetaan 1-3 kertaa:

1. Käsien pyörittely, selkärullaus ja paikallaan juoksu 5-10 min
2. Kyykky ja pystypunnerrus 4-5* 8-10
3. Sumokyykky käsipainoilla 3 * 8-10
4. Askelkyykky käsipainoilla lyhyt haara, 3 * 8-10
5. Lantion nosto, 4-5 * 8-10
6. Hyvää huomenta- liike yhdellä jalalla, 3 * 8-10
7. Reiden lähentäjät, 3 * 12-15
8. Pohjeliike seisten 4-5 * 8-10
9. Pohjeliike kyykyssä käsipainoilla 3 * 12-15
10. Kylkirutistus, 3 * 8-10
11. Vartalon kierto käsipainoilla 3* 8-10
12. Hyppynaru 5-10min

TREENI 3, ohjelma toistetaan 1-3 kertaa

1. Haarahyppy 5-10 min
2.  Vinopenkkipunnerrus käsipainoilla 4-5 * 8-10
3. Alaviistopenkkipunnerrus käsipainoilla 3 * 8-10
4. Vipunosto vinopenkillä käsipainoilla 3 * 8-10
5. Vuorottainen Zottman pystypunnerrus käsipainoilla 4-5 * 8-10
6. Vipunosto sivuille käsipainoilla 3 * 8-10
7. Olankohautus käsipainoilla 4-5 * 8-10
8. Ranskalainen punnerrus käsipainoilla 4-5 * 8-10
9. Kick back käsipainoilla 3*8-10
10. Jalkojen nosto selinmakuulta 3* 12-15
11. Hoover, staattinen pito 30 - 60 sec.
12. Hyppynaru 5-10 min.

Treenini ei sisällä kiipeilemistä. Minähän olen lähdössä kouluttamaan vuoristo-oppaita eikö kiipeilyn pitäisi olla olennainen osa treeniä? Mielestäni ei, vuoristossa liikkuminen on pääosin vaeltamista hyvinkin vaihtelevissa maastoissa ja korkeuseroissa. Varsinainen "kiipeilyosuus" kohdataan vuoristovaelluksilla yleensä vasta huippua lähestyttäessä ja silloinkin iso osa kiipeämisestä on jäätiköllä vaeltamista, köysistössä kulkemista. Pyrin siis samaan kehoni siihen kuntoon, että jaksan kävellä kaikki ne eteeni asetettavat kilometrit ylös ja alas, sillä luvassa tulee olemaan hyvä määrä vuoristovaellusta!

Näillä mennään nyt sitten kohti vuoristoa. Aikaa treenata on enää 5½ viikkoa, sillä lennän Nepaliin Delhin kautta perjantaina 3.8!

TREENAAMISIIN!

CHANCE FOR CHANGE

 

Chance for Change is committed to inspiring and enabling young people who have experienced difficult life circumstances to take responsibility for their future direction. We create opportunities that enable them to begin a journey of personal development in wilderness environments to broaden their horizons, realise their talents and acquire new skills which will give them the potential to take their place as the community leaders of the future.

We put the focus on strengths not weaknesses; on assets not deficits and invest in young talent.

Minä sain myös oman mahdollisuuteni muutokseen brittiläiseltä hyväntekeväisyysjärjestö Chance for Changelta. Tulen työskentelemään kahdeksan kuukautta palkattomana vapaaehtoisena heidän Nepalin projekteissaan!!


Tutustun aluksi heidän uusimpaan projektiinsa, jossa koulutetaan nuoria vähempiosaisia nepalilaisia vuoristo-oppaiksi. Projekti on aloitettu keväällä 2012 Paharen kylässä Ghyampesalin alueella. Ensimmäinen projekti toteutetaan pelkästään nuorille miehille. Opaskokelaiden englannin kielen opetuksen ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen. Alustavan suunnitelman mukaan käymme tutustumisvaiheeni aikana trekkaamassa kolme viikkoa Manaslun alueella sekä saan perehdytyksen projektin luomiseen, organisointiin ja järjestämiseen. Osa perehdytyksestä tulee tapahtumaan Nepalin toiseksi suurimmassa kaupungissa Pokharassa, jossa tulen tutustumaan toisen perustettavan projektin yhteistyökumppaneihin. Tämä toinen projekti tulee olemaan pääasiallinen työskentelykohteeni.

"Keittiömme" matkalla lounaspaikalla 2011

 Chance fro Change organisaatio keskittyy toiminnassaan ympäri maailmaa vahvistamaan heikompiosaisten nuorten asemaa; johtuu heikko-osaisuus sitten mistä tahansa syystä, esim. vähävaraisuudesta, vanhempien heikosta sosiaalisesta asemasta tai kastijaosta.

Nepalissa aasialaisena maana naisten asema yleisesti on miehiä heikompi kaikissa yhteiskuntaluokissa, mutta myös monet muut syyt vaikuttavat yleiseen pärjäämiseen ja asemaan elämässä. Heikoimmassa asemassa ovat: alkuperäisheimot (Dalit), hindulaisuuden kastijaon alakasteissa tai kastien ulkopuolla olevat,  "väärällä" asuinalueella asuvat (Nepalin länsiosat heikoimmilla sekä vuoristo), ikä (nuoret/vanhat), kouluttamattomat, työttömät, maattomat tai liian pienen viljelyalueen omistavat, kaupunkeihin muuttavat köyhät ja levottomilla alueilla asuvat. Hyvää tietoa Nepalin tilanteesta saa YK:n tekemästä analyysista: "A country analysis with a human face", jonka voit ladata pdf-muodossa linkistä.

Jere vahtii reppujamme taukopaikalla, Nepal 2011

Kehitysmaana Nepalissa toimeentulon hankkiminen on vaikeaa eikä työpaikkoja kouluttamattomille nuorille ole liikaa tarjolla. Vaihtoehtona on lähteä kotipaikkakunnalta kohti alati kasvavia kaupunkikeskuksia ja nykyaikaisempaa elämäntapaa. Kaupunki tarjoaa monelle pettymyksen ja ikävän yllätyksen; puhtaiden vuoristopurojen ja omien kasvimaiden ääreltä kaupunkeihin muuttavat nuoret kohtaavat vielä aikaisempaa suuremman köyhyyden ja kurjuuden.

Chance for Change projektien tarkoituksena on auttaa nuoria pysymään omilla kotialueillaan ja hankkimaan toimeentulonsa kestävän kehityksen hengessä luonnosta toimimalla vuoristo-oppaina ulkomaalaisille turisteille. Jos keskiverto Nepalilainen tienaa noin dollarin (n.80 senttiä tämän päivän kurssin mukaan) päivässä, saa kiipeilyopas palkan lisäksi juomarahoina noin viisi euroa (6,3$) päivässä. Kiipeilyoppaan on siis mahdollista tienata kahden - kolmen viikon vaelluksen aikana pelkästään juomarahoina 70 - 100 euroa, palkka mukaan lukien kaksi - kolme vaelluskeikkaa vuodessa ja elät leveämmällä leivällä kuin keskivertonepalilainen.

Chance for Changen projektien vetäjät ovat maailman huippuja omalla alallaan. He ovat kokeneita maailman eri erämaissa ja vuorilla liikkujia niin harrastustensa kuin töidensä puolesta. Heillä on yhteensä vuosikymmenten kokemus erilaisista nuorisotyön projekteista, joissa pitkät vaellukset ja eläminen luonnossa toimivat yhtenä kuntouttavana ja vahvistavana elementtinä. Innolla odotan jo olevani osa tätä tiimiä ja tutustua heidän tapaansa tehdä töitä niin toimistossa kuin kentällä.

Kantajallamme kaksi yhteensä n. 40kg:n kassia

Tehtävänäni perehdytyksen jälkeen on olla perustamassa ja vetämässä Paharen kylän miesprojektia vastaava projekti naisille Pokharassa. Odotan pestiäni innolla, kauhulla, jännityksellä, positiivisuudella, epäilyllä.. eli tunteiden koko kirjolla. Maassa, jossa naisen asema on yleisesti ottaen heikompi, lähden naisena perustamaan projektia naisille kulttuuriin joka on minulle uusi. Olen valmistautunut lähtemään matkaan nöyrin mielin, oppimaan ja vastaanottamaan paljon uusia asioita. Yhtenä tehtävänäni on koulututtaa naisia vuoristo-oppaiksi.

En tule opettamaan vuoristotaitoja, he opettavat niitä varmasti minulle, vaan enemmänkin löytämään keinoja joiden avulla eri kulttuurit kohtaavat toisensa turvallisesti vuoristo-olosuhteissa. Opastamisen/ ohjaamisen tärkein työkaluhan on oma persoona ja terve maalaisjärki; ollaan sitten Suomessa tai Nepalissa. Uskon että oma yli kymmenen vuoden kokemus opastoiminnasta luonnossa toimii hyvänä linkkinä kulttuurien yhdistämisessä opastoimintaan Nepalin vuoristossa.

Mahatma Gandhin sanoin: "Honest differences are often a healty sign of progress"!!!



PROJECTS IN NEPAL
Working in partnership with Shtri Shakti, FEDO, Maiti Nepal, Equal Access, Practical Action, Gurkha Encounters, Trekking Agencies' Association of Nepal (TAAN), Empowering Women in Nepal, 3 Sisters AdventureTrekking, Federation of Business and Professional Women Nepal, Restless Development , Community Action Nepal, and the Nepal Tourism Board, our first international programme is based in Nepal - the poorest country in South Asia and the most politically fragile.
Persistent social issues continue to threaten the long-term sustainability of the country. There is large-scale rural-to-urban migration, resulting in the villages losing their young people and consequently their long-term viability is being threatened.
Encouraging young people to stay in their villages will contribute to the sustainability of their communities and stabilise this internal migration. It is only by providing them with economically sustainable options that they will be encouraged to stay.

Ympäristökasvatusta vai ympäristökasvatusta

Olen ollut työn kautta mukana puolitoistavuotisessa EU-rahoitteisessa Grundivig-ympäristökasvatushankkeessa, jossa me nuorisoalan ammattilaiset viidestä maasta olemme yhdessä pohtineet ja kehittäneet ympäristökasvatuksen menetelmiä. Me hankkeeseen osallistujat olemme Suomesta, Virosta, Ranskasta, Italiasta ja Puolasta, länsimaalaiselta kulttuurialueelta siis.Olimme maanantaista torstaihin Dijonissa Ranskassa saattamassa hankkeemme päätökseen.

Matkalla Pariisista Helsinkiin

Hankkeen alussa aikaa vei runsaasti käydä läpi mitä ympäristökasvatus tarkoittaa missäkin maassa, mitkä lait ja asetukset määrittelevät toimintaa sekä millä keinoin ja miten pääsemme yhdessä eteenpäin. Onneksi olemme kaikki nuorisoalalta, jossa käytännössä toimimme joko suoraan nuorison tai nuorison kanssa työskentelevien kanssa. Kaikille oli selvää että meille ympäristökasvatus tarkoittaa yhdessä tekemistä ja kokemista luonnossa tai ihmisen rakentamassa ympäristössä, kestävän kehityksen hengessä.

Länsimaalaisessa yhteiskunnassa suhde luontoon on muuttunut kuluneiden vuosikymmenten aikana paljon, jos ei jopa merkittävästi. Luonnontuntemus, luonnossa liikkuminen ja luonnovarojen käytön ymmärtäminen on hyvinkin erilaista kuin isovanhempieni aikaan. Samaan aikaan kun emme ole enää niin valmiita vain heittämään rinkkaa selkään ja lähtemään maastoon yöksi, tiedämme esimerkiksi että Talvivaaran kaivoshankkeen vedet pilaavat lähialueen vesistöt ja kainaloon suihkauttamamme deodorantti ohentaa otsonikerrosta. Alamme ymmärtää suuria kuvioita ja olemme koko ajan tiedostavampia omien valintojemme vaikutuksista. Silti suhteemme itsestämme luonnossa ja osana luontoa on opeteltava osittain uudelleen.

Tähän luontosuhteen uudelleen löytämiseen yritimme löytää yhteiseurooppalaisia tapoja ja keinoja. Lopputuloksena palasimme juurillemme. Viemme ryhmiämme retkeilemään, tutustumaan itse ja valmistamaan asioita perinteisillä menetelmillä. Osalla osallistujista on hankaluuksia saada kaikkia ryhmiään luontoon (lait, suurkaupunki, vanhemmat jne.), joten osa aktiviteeteista liittyy aistien, tietoisuuden ja kaupunkiluonnon kunnioittamisen kautta tapahtuvaan herkistelyyn. Kuten alla oleva Monet´n taidemaalaus toimi meille Ranskassa yhtenä aisitien avauksen väylänä...

Monetin maalaus taidemuseossa Dijonissa

Hymyilevät hirvenjätökset Metsäkartanolla

 Olen lähdössä Nepaliin, jossa yhtenä tehtävänäni on kouluttaa vuoristo-oppaille myös kestävän kehityksen hengessä toimimista. Nyt olen erilaisten projektien, hankkeiden ja koulutusten kautta yrittänyt löytää länsimaalaista tapaa tehdä ja opettaa ympäristökasvatusta. Entäs Nepalissa?

Nepal on maa, jossa äärimmäinen köyhyys eli alle dollarilla päivässä elävien määrä on YK:n tavoitteiden mukaisesti mahdollista puolittaa vuoteen 2015 mennessä. Viidesosa nepalilaisista elää ilman puhdasta juomavettä ja saniteettitilat puuttuvat jopa 57 prosentilta. Viime vuoden projektin avulla rahoitimme mm. biokaasuyksikköjä, joiden avulla hygieniaolot parantuvat, puita ei tarvitse käyttää ruoan laittamiseen ja perheen äideiltä säätyy puunhakumatkalta aikaa muuhun työhön.

Maassa jossa suuri osa väestöä elää köyhyydessä ja elämä on päivittäistä selviytymistä, siivottiin tänä vuonna pelkästää Mount Everestin reitiltä huipulle 8000 kiloa länsimaalaisten turistien jätettä.Kulkiessamme kohti Island Peakia marraskussa 2011 näimme loputtoman määrän kantajia kuljettamassa myyntiin meille länsimaalaisille turisteille olutta, virvoikkeita, vesipulloja, nenäliinoja jne.

Kantaja kuljettamassa olutta

Nyt siis käyn sisäistä vuoropuhelua siitä, mikä on oma henkilökohtainen käsitykseni siitä, mitä nepalilaisille vuoristo-oppaille pitäisi opettaa ympäristökasvatuksesta........

Vielä kerran Kapuan

Me suomalaiset olemme hyviä talonrakentajia ja jokainen meistä tietää kuinka tärkeää taloa rakentaessa on vankka perustus. Koko talohan rakentuu perustuksen päälle.

Jotta voin kertoa tulevaisuudesta, kurkistan hieman menneisyyteen, uuden projektini vahvimpaan kulmakiveen perustuksessa. Siispä Kapuan vielä kerran viime vuoteen.

Kapuajat 2011. Kuva Kalle Viira

Me viisitoista KAPUA 2011 Nepal hankkeen Kapuajaa keräsimme hyväntekeväisyysprojekteihin yhdessä ennätyksellisen potin 95 870 euroa! Haluan vielä kerran omalta osalta kiittää kaikkia tukijoita, jotka lahjoittivat kauttani rahaa Nepalin hyväksi!

Raha käytetään WWF:n ja Väestöliiton hankkeisiin, joissa yhdistyvät kestävä luonnovarojen käyttö sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Hankkeita toteuttavat Nepalin Terain alueella WWF Nepal sekä Nepalin perhesuunnittelujärjestö FPAN. Terain alueella asuu noin 6,7 miljoonaa ihmistä. Alueella elävät ihmiset ansaistsevat keskimäärin yhden dollarin päivässä. Pääsimme viikon ajan tutustumaan paikan päällä näihin hankkeisiin, avustuskohteisiin ja ihmisiin, jotka joko työskentelevät hankkeiden parissa tai ovat päässeet hankkeiden avun piiriin.

Terain tiuhaan asutulla alueella korvataan vanhoja tulisijoja liesillä, joissa käytetään polttopuun sijasta biokaasua. Liedet parantavat elämänlaatua ja säästävät vähäisiä metsiä. Pääsimme kyläilemään perheen luokse, jossa nuori äiti esitteli meille biokaasuyksikön toimintaa. Siinä vaiheessa kun hymyilevä, parhaisiinsa pukeutunut nainen työnsi paljaan kätensä lietesäiliöön avatakseen pohjatulpan, kuului tulpan avaamisesta syntyvän mossahtavan äänen lisäksi ryhmästämme "oooooo..". Olimme nimittäin juuri oppineet kulkemaan desifiointipullot taskussa ja desifioimaan käsiämme joka välissä.. Jälleen kulttuurit kohtasivat! :-)

Biokaasuyksikön lietesäiliö

 FPANin seksuaaliterveysklinikalla käydessämme päivän teemana oli lasten rokotukset. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin. Istutimme pihaan kukkia, otimme kontaktia äiteihin lapsineen ja tutustuimme klinikan toimintaan. Henkilökunnasta huokui pyyteetön auttamisen ilo ja ylpeys omasta työstään. Länsimaalaiseen terveydenhuoltoon tottuneena oli mielissään, että juuri tähän paikkaa tulee osa keräämästämme rahasta, siitäkin huolimatta, että klinikka on alueen parhaita ja kehittyneimpiä Nepalin standardin mukaan.

FPAN klinikka ja rokotuspäivä

Jokaisen henkilökohtainen hyväntekeväisyystavoite 6462 euroa tuli Mera Peak vuoren korkeudesta jonne meidän oli tavoite kiivetä avustusvierailujen jälkeen. Rennoin ja varmoin fiiliksin suuntasimme lentäen Nepalin pääkaupungista Katmandusta kohti Luklaa (maailman vaarallisin lentokenttä). Hieman ennen Luklaa huomasimme vuorien näkyvän "väärältä" puolelta konetta... ensin ne näkyivät vasemmalla, nyt oikealla puolella olevista ikkunoista.

Lentokoneessa välillä Katmandu Lukla. Kuva Salla

Lentokentällä uusi reitti Plan B

Koneen laskeuduttua takaisin Katmanduun teki matkanjohtajamme Kalle yhdessä kiipeilyoppaiden kanssa uuden suunnitelman Plan B. Lähdimme bussilla kohti Shivalayaa, josta vaelsimme keskikukkuloiden halki kohti Everest Base Campia johtavaa valtaväylää (suomalaisille polkua), jota pitikin tulisimme lopulta Island Peak vuoren juurelle.

Tengbochen luostarin pihalta näkyvä Ama Dablam

Kolme viikkoa patikointia maailman raikkaimmissa maisemissa piirsi verkkokalvoille lähtemättömän jonon vuoren huippuja, hymyileviä ihmisiä sekä kunnioituksen tätä sinnikkään sitkeää kansaa kohtaan. Nepaliin jäi vielä paljon työtä tehtäväksi, vuoria nähtäväksi ja kulttuuria ymmärrettäväksi. Näiden muistojen pohjalta lähden rakentamaan uutta projektia ja uutta kokemusta.

7 Kapuajaa Island Peakin huipulla Kuva Kalle

VIDEOITA MATKASTA Kalle Viira Mandala Travel

KAPUA Dangissa 

KAPUA Chitwanin kansallispuistossa 

Kapua Keskikukkuloilla 

KAPUA Matka perusleiriin 

KAPUA 2011 Island Peak 

 

Miksi Resham firiri?

Viime vuonna helmikuun alkupuolelta vuoden loppuun elämän täytti Kapua2011 projekti. Vuosi rahan keräämistä hyväntekeväisyyteen sekä kuntoilua vaeltamista ja vuoren huipulle kiipeämistä varten huipentui kuukauden reissuun Nepaliin marraskuussa 2011.  www.kapua.fi


Kapuan linkin kautta löydätte meidän ryhmämme blogit projektin alusta loppuun sekä mahdollisuuden osallistua seuraavaan Kapua projektiin Guatemalassa 2013. Kapua vuosi oli kaikkinensa niin mahtava, että tässä sitä taas ollaan; valmistautumassa seuraavaan matkaan Nepaliin, tällä kertaa hieman pidemmäksi aikaa!


Resham firiri, resham firiri....

Oppaat. Kuva Sipa Karonen

Iloiset nepalilaiset Rai ja Sherpa- heimojen oppaat sekä kantajat hymyilivät ja lauloivat paljon, iloiten joka tilanteessa vaelluksemme aikana. Kansanlauluilla on Nepalissa vielä tänäkin päivänä suuri merkitys ja meistäkin jokainen oppi laulamaan romanttisesta resham firiristä vähintäänkin kertosäkeen.

Laulu lauletaan usein onnistuneen huiputuksen yhteydessä tai huiputuksen jälkeen. Matkalla Shivalayan keskikukkuloilta Island Peakin juurelle Nepalin vuoristo oli täynnä huippuja JA onnistuneita huiputuksia, joten kertosäe kaikui lähes joka päivä vuorten rinteillä ja iltaisin ennen makuupussiin kömpimistä!

Vielä nytkin kertosäe saa hymyilemään ja muistamaan ansaittua lepohetkeä ja teekupillista hyvin kävellyn päivän päätteeksi. Kaikki ne lukemattomat huiput siintävät silmissä, kun hyräilen itsekseni Resham Firiri...


Resham Firiri
Source: Nepal folk
Composer: Buddhi Pariyar, Father of Dharmendra Sewan Second (Nepali Tara 1)

Lyrics

Resham firiri, resham firiri
Udeyara jounkee dandaa ma bhanjyang
Resham firiri

(Like a silk ribbon/scarf flying freely in air, I wish to fly over the hills.)

Ek nale banduk, dui nale banduk, mirga lai take ko
Mirga lai mailey take ko hoeina maya lai daukey ko

Resham firiri, resham firiri
Udeyara jounkee dandaa ma bhanjyang
Resham firiri

KukuroLai Kuti Kuti Biralolai Suri
Timro Ra Hamro Mayapirti Dobatoma Kuri

Resham firiri, resham firiri
Udeyara jounkee dandaa ma bhanjyang
Resham firiri

Aakash ma Jahaz, sadak ma motor na bhaye gada cha
Yo mana jasto tiyo mana bhaye tagati gada cha

Resham firiri, resham firiri
Udeyara jounkee dandaa ma bhanjyang
Resham firiri

Saano ma sano gaiko bachho bhirai ma, Ram, Ram
Chodreh jauna sakena mailey, baru maya songhai jaum

Resham firiri, resham firiri
Udeyara jounkee dandaa ma bhanjyang
Resham firiri

Kodo charyo, makai charyo, dhan chareko chaina
Pachi, pachina au kanchi manpareko chaina.

Resham firiri, resham firiri
Udeyara jounkee dandaa ma bhanjyang
Resham firiri

 Song Resham Firiri

Blokkauksen maailma alkaa

Ulkona aisteja iloisesti kutkuttava alkukesän sää ja minä istun sisällä tietokoneen äärellä virittelemässä blokkauksen ihmeellistä maailmaa. Miksikö?

Lähden kahden kuukauden päästä Nepaliin vapaaehtoistöihin kahdeksaksi kuukaudeksi ja olen tehnyt läheisilleni ja yhteistyökumppaneille lupauksen pitää itsestäni ääntä. Puhelinyhteydet eivät ole aina taattuja, mutta jopa maailman korkeimpien vuorien maasta löytyy jonkunlaisia nettikahviloita aina lähes huipuille asti (Everestin ykkösleiristäkin lähetetään helposti viestejä), suostuin ryhtymään bloggariksi. Olkaa siis hyvä -tästä se alkaa, matka kohti Nepalia ja vuorotteluvapaata!